Kroatialaisten ja suomalaisten menneisyydessä on paljon samanlaista

Syntyperältään ja kielellisesti kroatialaiset kuuluvat eteläslaavilaisiin kansoihin, mutta maantieteellisen sijaintinsa ansiosta he ovat joutuneet latinan kielen vaikutuspiiriin. Maa on ollut kroaattien asuttama 700-luvulta lähtien, kun eteläslaavit valloittivat Balkanin niemimaan.

Kroatia oli vuosisatoja eräänlaisena Euroopan teiden risteyskohtana, minkä ansiosta sen omaa kulttuuria on ollut vaikea havaita. Kansa ja maa ovat joutuneet useiden kulttuurien vaikutuspiiriin. Venetsian, Hapsburgien, Unkarin, Rooman, Bysantin ja myös Ranskan vaikutusten jäljet näkyvät erityisesti arkkitehtuurissa, mutta myös taiteessa, kielessä ja jopa aivan arkisessa ruoanlaitossa.

Kroatia kuului Itävalta-Unkariin vuoteen 1918 asti. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen voittajavaltiot jakoivat imperiumin ja Kroatiasta tuli osa Jugoslaviaa.

Maa irtosi Jugoslaviasta vuonna 1991 ja sen naapurimaita ovatkin entiseen Jugoslaviaan kuuluneet Slovenia, Serbia, Montenegro ja Bosnia-Hertsegovina sekä Unkari.

Jugoslavian sisällissodassa vuosina 1991-1995 Kroatia kärsi niin inhimillisiä kuin aineellisiakin tappioita. Serbit piirittivät ja pommittivat mm. Unescon maailmanperintölistalle kuuluvaa Dubrovnikia, mikä haavoitti kroaatteja syvästi.

Kroatia onnistui palauttamaan serbien valloittamat alueet vuonna 1995 usean sotilaallisen operaation seurauksena.

Kroatian historia 1991-1995 (englanniksi)
Bosnian kroattien historia (englanniksi)
Kroatiassa asuvista [muslimi] bosnialaisista (V. Zerjavic 1998, englanniksi)

Krapinassa varhain kivikauden Homo Sapiens (neanderthalensis)

Krapinasta, Kroatian Zagorjen alueelta, on löytynyt nykyihmisen varhaisen esi-isän, kivikauden ajan Homo Sapiens neanderthalensin, asuinpaikka.Varhaiskivikauden ihmisen luita löydettiin jo 1800-luvun loppupuolella. Onnistunutta tieteellistä arviointia teki tuolloin professori Dragutin Gorjanovic-Kramberg.

Husnjacki brdo'lta (mäeltä) löytyi luurankoja, jotka kuuluivat pienelle tai keskikokoiselle luolaihmiselle. Matala otsa ja korostuneet kulmat sekä vahva eteenpäin työntynyt leuka ovat tunnusomaisia piirteitä paleoliittikauden Homo Sapiens neanderthalensisille.

Luolasta on lisäksi kerätty runsaasti erilaisten eläinten fossiilijäännöksiä, mm. lämpimän kauden sarvikuonon. Krapinan esi-ihminen kuului esihistorialliselle kaudelle ns. Premousterienille. Todisteena siitä on noin 1200 erilaista kivityökalua.

Luolan läheisyyteen on 1970-luvulla perustettu evoluution museo. Husnjackin brdo'lta on löydetty noin kymmenelle esi-ihmiselle kuuluneita jäännöksiä, yhteensä 876 kappaletta. Krapina on yksi Euroopan suurimmista löydöistä.

Itse kaupunki on nykyään upea vehreä oasi.

Krapinan neandertaali-ihmisesta on runsaasti tieteellista materiaalia, tässä muutamia web-sivuja, joista voi ihailla myös upean Zagorjen maaseutua:

Tieteestä laajemmin kiinnostuneille ja opiskelijoille (ihmisestä ja evoluutiosta): 1, 2, 3, 4, 5, 6
Turisteille: 1, 2

Krapinasta eloa myös ns. "Ilyyrilaisliikkeeseen"

Krapina on myös kuuluisan Ljudevit Gajin syntymäpaikka. Kroatian kielen ensimmäinen kielitieteilijä Lj G. syntyi 1809. Hän on Kroatian kansallisidentiteetin kannalta varsin merkittävä henkilö, joka asetti tavoitteeksi yhdistää kroaatteja kielellisesti. Hänen aikanaan valtaosa kroaateista käytti saksaa, unkaria ja osa italiaa.

Gaj julkaisi vuonna 1830 Budimissa (Budimpesta, Unkari) merkittävimmän teoksensa "Kroatialaisslaavilaisen kielen oikeinkirjoitus". Kansallismielisten unkarilaisten painostuksen, ns. madjarismin vastauksena syntyivät myös lehdet "Novine horvatske" (Kroatialaiset uutiset) ja "Knjizevni prilog za Danicu Horvatsku" (Kroatialainen Danican kirjallisuuden liite).

Kroatian kieli tunnetaan myös kovista ja pehmeistä konsonanteista ja konsonanttipitoisuudesta yleensäkin, joiden kirjoittamiseksi hän lainasi muutamia kirjaimia tshekinkielestä. Näiden kirjainten yhteisnimi on gajica, hänen sukunimensä mukaan.

Vuonna 1840 kaikissa Kroatian kouluissa käytettiin Gaj’n oikeinkirjoitusopastaan (Pravopis) ja vuonna 1847 maassa perustettiin lukuisia kirjastoja vahvistamaan kroatialaisten kansallista identiteettiä. Gaj kuoli vuonna 1872. Tämän ansiokkaan kulttuurihenkilön viimeinen lepopaikka on Zagrebin Mirogojissa muiden ns. Ilyyrilaisliikkeen suursielujen kanssa.

Ilyyrilaisliike oli tunnusomaisesti rauhanomainen ja kulttuurinen herätysliike.