Tästä kaikki alkoi - onko Kroatia todella Euroopassa?

Paavin luvalla kroatialaiset ovat voineet käyttää omaa kieltään kirkon toimituksissa. Taistelijoista on tuli vuosien kuluessa rauhallisia kansalaisia - maanviljelijöitä, kalastajia ja metsästäjiä, joilla oli omat aakkoset ja kirjaimet, glagoljica.

Glagoljica kukoisti 11:n ja 14:n vuosisadan välillä, mutta siitä on kirkossa käytetty aina 1960-luvulle saakka. Sana glagoljica on vanha slaavia, ""glagolati"" = puhua.

Valtaosa glagoljicaksi kirjoitetuista teoksista koskevat lakeja, sopimuksia ja jumalanpalvelusta. Onpa näillä kauniilla kirjaimilla kirjoitettu jokunen runokin.


Kroatian nimestä (artikkeli, engl.)

Glagolicalla kirjoitetut teokset (engl.)

Kroatian kyrilliset kirjaimet (engl.)

Kroatian ajankohtaisesta kulttuurielämästä ja - taustastakin

Kroatian kultuurielämästä on runsaasti ajatasalla oleva tietoa internetissä. Culturenet.hr tarjoaa informaatiota ja yhteystietoja kulttuuritapahtumista, taustatekijöistä ym.

Kroatialaista kirjallisuutta suomen ja ruotsin kielellä

Kirjailijoita (englannin kieliset sivut) ja historia

• Kroatian kirjailijat (poimintoja)
• Kroatian kirjailijat (ns. Hrvatski latinasi)
• Kroatian runoilijoita (osa, kroatian kieliset runot)
• Kroatian tiede (historia)

• Rudjer Boskovic'n instituutin kirjasto, Zagreb
• Kansallis- ja yliopistonkirjasto, Zagreb
• Kroatian [akateemiset] kirjastot (luettelo engannin kielellä, linkkejä)

Hän on opiskellut kirjallisuutta ja sosiologiaa Zagrebin yliopistossa. 1980-luvun alusta aina Kroatian itsenäistymiseen saakka hän työskenteli lehtitoimittajana Zagrebissa.

Drakulic muutti Kroatiasta ulkomaille 1990-luvun alussa poliittisista syistä. Drakulicin kirjoituksiaan ovat julkaisseet mm. yhdysvaltalainen The Nation, italialainen La Stampa, ruotsalainen Dagens Nyheter, tanskalainen Politiken sekä saksalainen Frankfurter Allgemeine Zeitung.

Suomeksi Drakulicilta on julkaistu kaksi teosta: Balkan Express (Like, 1994) ja Aivan kuin minua ei olisi (Otava, 2000)

Slavenka Drakulic on vieraillut Suomessa mm. vuosina 1997 ja 2000. Hän asuu Tukholmassa, mutta käy myös usein kotimaassaan Kroatiassa.