Kroatia kuului Itävalta-Unkariin vuoteen 1918. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen voittajavaltiot jakoivat imperiumin, ja Kroatiasta tuli osa Jugoslaviaa.

Maa irtosi Jugoslaviasta 1991, ja sen naapureita ovat entiseen Jugoslaviaan niin ikään kuuluneet Slovenia, Montenegro ja Bosnia-Hertsegovina sekä Unkari. Jugoslavian sisällissodassa 1991-1995 Kroatia kärsi niin inhimillisesti kuin aineellisestikin. Serbit piirittivät ja pommittivat mm. Unescon maailmanperintölistalle kuuluvaa Dubrovnikia, mikä haavoitti kroaatteja syvästi.

Kroatian pinta-ala on 56 542 km2

4,5 miljoonaa asukasta.
Enemmistö on kroaatteja, vähemmistöinä elävät mm. serbit, albaanit, sloveenit, unkarilaiset ja italialaiset.

Yli 70 prosenttia asukkaista on roomalaiskatolisia. Uskonto on myös vahva osa arkea, esimerkiksi messuissa käydään ahkerasti.

Kroatian elintaso on noussut nopeasti. Silti hinnat ovat edelleen suomalaiselle edulliset.


Kroatian markkinoiden positiivisia piirteitä 

• Työvoima korkeasti koulutettua ja ammattitaitoista
• Poliittinen ilmapiiri melko vakaa
• Kroatiassa on 14 verovapaata aluetta
• Valmistautuu EU-jäsenyyteen (tavoitteena jäsenyys vuonna 2007)

• Suuri ulkomaanvelka, kauppatase vahvasti negatiivinen
• Teollisuuslaitokset jäivät Jugoslaviaa jaettaessa Slovenian alueelle, Kroatiassa on vähän teollisuustuotantoa
• Korkea työttömyysaste
• Yritysten heikko kilpailukyky
• Byrokratia edelleen laajalle levinnyttä
• Lainsäädäntö keskeneräinen ja muuttuu nopeasti

• Matkailusektorin kehittäminen
• Infrastruktuurihankkeet
• Elektroniikkateollisuus
• Rakennussektori
• Satamien saneerausinvestoinnit