Zagreb on Kroatian pääkaupunki ja maan suurin kaupunki. Päivällä täällä tehdään töitä ja iltaisin istutaan kahvilassa. 

Historiasta
Kaupungin historia alkoi illyrialisten aikana, jonka jälkeen tulivat roomalaiset ja perustivat Andautonia-nimisen kylän. Kaupungin  virallinen historia alkaa kuitenkin vuonna  1094, jolloin perustettiin hiippakunta, kahdelle kukkulalle. Kukkulat taistelivat kuitenkin pitkään ja välillä aika verisestikin. Lopulta kumpikaan kukkula ei voittanut, vaan molemmat kukkulat yhdistyivät 1850-luvulla. Siitä sitten alkoi Zagrebin vauhdikas kehitys.

Helsingillä ja Zagrebilla on samankaltainen arkkitehtuurihistoria: molemmat kaupungit kutsuivat saksalaissyntyisen arkkitehdin rakentamaan pääkaupunkia. Helsingissä hän oli C.L. Engel ja Zagrebissa puolestaan Hermann Bollé ja Kuno Waidmann. Toisin kuin Engel, joka edusti uusklassisismia ja empireä, Zagrebissa suosittiin wieniläistä ja saksalaista historismia: uusgotiikkaa, uusbarokkista, uusrenessanssia, ja myöhemmin, kuten Helsingissäkin jugendtyyliä, mutta Zagrebissa se oli wieniläistyyppistä. Zagrebin arkkitehtuurissa näkyy myös vahva unkarilainen vaikutus ja monet kaupungin rakennuksista muistuttavat Budapestiä, mutta pienemmissä mittasuhteissa.

Nähtävyyksiä
Zagrebin keskusta. Se on suhteellisen tiivist ja koostuu ylä- ja alakaupungista.

Yläkaupungissa sijaitsevat kansalliset ja historialliset instituutiot ja valtion tärkeimmät kohteet. Se koostuu entisistä kilpailijakukkuloista, jotka ovat Kaptol ja Gradec. Alakaupungissa sijaitsee näiden kukkuloiden välillä oleva Kroatian tärkein kohtaamispaikka, Ban Jelačićin aukio. Alhaalla muutamia poimintoja 

Yläkaupunki
Kaptol: tämä kaupunginosa on kilpailijakukkulaa vanhempi, mutta historian kuluttavissa tapahtumakäänteissä vanhasta ei ole jäänyt jäljelle paljon mitään. Paras esimerkki siitä on Zagrebin tuomiokirkko, jonka ensimmäinen versio on pystytetty jo 1200-luvulla, mutta nykyisen uusgoottien muodon se sai vasta 1906 arkkitehti Bollén ansiosta. Muurit ympärillä ovat kuitenkin säilyneet 1500-luvulta. Kaptol on perinteisesti ollut papiston maastoa, ja täällä sijaitsevat yhä Kroatian tärkeimmät kirkolliset instituutiot kuten Zagrebin arkkihiippakunta ja Kroatian kirkon arkkipiispa. 

Gradec: Toisin kuin hengellinen Kaptol, hieman nuorempi Gradec-kukkula on sen sijaan ollut aina maallinen. Täällä ovat asuneet porvarit ja aateliset. Kaupungin ympärille rakennettiin 1200-luvulla muurit, joista muutama kohde on vieläkin hyvin säilynyt: niistä mielenkiintoisimmat ovat Kiviportti (Kamenita vrata) ja Lotrščak-torni. Edellinen toimii nykyisin myös pienehkönä kappelina tai paikkana, missä voi hiljentyä ja missä monet zagrebilaiset käyvät sytyttämässä kynttilän Pyhän Marian kuvan edessä. Jotkut ovat myös pystyttäneet marmorilaatan kiittäen tätä pyhimystä. Lotrščak-tornissa oleva tykki muistuttaa tasan puolen päivän aikaan laukauksellaan joka päivä zagrebilaisia, että puolet päivästä on jo kulunut ja nyt on lounasaika. Pyhän Markuksen tori  on yläkaupungin päätori, ja samalla myös koko maan poliittisesti tärkein tori. Se on vähän niin kuin meidän Senaatintorimme. Torilla sijaitsevat Kroatian parlamentti, hallitus sekä Zagrebin pormestarin toimisto. Torilla on kirkkokin, mutta ei tuomiokirkko, jonka paikka on Kaptolilla, vaan Pyhän Markuksen kirkko, joka tunnetaan upeasta vaakunakatosta. Sitä on ollut suunnittelemassa mm. arkkitehti Bollé. Myös Zagrebilla on oma Kauppatori, Dolac.

Alakaupunki
Alakaupunki: Zagrebin alakaupunki on yläkaupunkia uudempi. Se alkaa Ban Jelačićin aukiolta ja on Zagrebin kaupunkiliikenteen keskipiste. Aukio muistuttaa Prahan Václavin aukiota, mutta on paljon pienempi. Tätäkin aukiota hallitsee ratsumies, mutta ratsastajana on kroatialainen sankari baani Josip Jelačić. 

Toisin kuin yläkaupunki, joka on rakennettu joissakin paikoissa sokkeloisesti, alakaupungin asemakaava noudattaa hevosenkengän inspiroimana järjestelmällisyyttä. Hevosenkenkä tarkoittaa kaupungin vihervyöhykettä, joka muodostuu kaupungin puistoista ja puutarhoista. Hevosenkengän itäinen kärki alkaa Zrinjevacin puistosta, joka sijaitsee vain korttelin päässä Ban Jelačićin aukiolta. Kärki jatku kohti etelää Taidepaviljongin kautta rautatieasemalle saakka, siitä se kääntyy kohti länttä ja kasvitieteellistä puutarhaa kohti, ja kääntyy jälleen, mutta nyt kohti pohjoista. Hevosenkengän länsikärjen varrella ovat mm. valtionarkisto ja Kroatian kansallisteatterin kaunis rakennus. Hevosenkengän reitin varrella sijaitsevat tärkeät valtion instituutiot kuten ministeriöt, museot ja muut hallintorakennukset. Suurin osa taloista on rakennettu 1800-luvun lopussa tai 1900-luvun alussa ja ne todistavat historismin lisäksi jugendtyylin olemassaolosta.

Muita kiinnostavia alakaupungin paikkoja ovat mm. Kukkaistori (Trg Petra Preradovića) ja sieltä lähtevä Oktogon – lasikattoinen käytävä, joka johtaa Zagrebin Ilica-kadulle, jonne voi jäädä ostoksille tai matkata hammasradalla ylös kohti yläkaupunkia. Keskustan ulkopuolella on mielenkiintoinen kohde, Mirogojin hautausmaa – sekin yksi Zagrebin maamerkeistä – ja arkkitehti Bollén suunnittelema. Toinen kiinnostava kohde  keskustan ulkopuolella on arvokas Maksimirin puisto, jossa on mukava käydä kävelyllä plataanien alla. Nuorempi väki voi kiinnostua Maksimirin puiston yhteydessä olevasta suositusta Zagrebin eläintarhasta, jossa on edustettuina 275 eläinlajia. Eläinkokoelma on laajempi kuin meillä Helsingissä. Siellä näkee esimerkiksi norsuja.

Kaupungissa, mutta keskustan ulkopuolella, sijaitsee vuoristo ja luonnonpuisto Medvednica (1033 m), jossa on metsäreservaatteja, Vetrenica-luolasto, pieniä kappeleita, hiihtorinne sekä patikointi- ja pyöräilyreittejä. Vuorelle voi kiivetä eri tavoin: bussilla, raitiovaunulla, kävellen tai autolla. Vuoristossa voi ihailla vanhoja pyökkivaltaisia lehtimetsiä. Maisemassa vuorottelevat purot, laaksot, karstiluolat, rotkot, sekä kasvi- ja eläinmaailman tavallisemmat ja harvinaisemmat edustajat. Medvednica on tuttu kansainvälisestä alppihiihtotapahtumasta Lumikuningatar, johon on osallistunut useamman kerran myös meidän Tanja Poutiainen. Hän on voittanut vuosina 2005 ja 2008. Vuoristosta löytyy myös tasokkaita vuokrahuoneistoja.

Liikenne
Zagrebiin ei toistaiseksi Suomesta pääse suoraan lentäen, mutta aika lähelle pääsee kuitenkin. Läheiset lentokentät ovat Ljubljana, Pula, Budapest, ja Wien. Toki Zagrebissa on oma, maan suurin, lentokenttä Pleso.  Sen jälkeen on kätevintä vuokrata auto.

Zagrebin kaupungissa autoa ei kuitenkaan tarvita, sillä ainakin raitiovaunuilla pääsee kätevästi paikasta toiseen. Paras tapa tutustua Zagrebin keskustaan on kuitenkin kävelemällä. Tarvittaessa voi tilata oppaan, esimerkiksi tämän.

Syödä ja juoda
Zagrebissa on runsaasti baareja, kahviloita, konditorioita ja ravintoloita. Lämpimänä vuodenaikana koko kaupungin keskusta on yhtä suurta katukahvilaterassia. Zagrebin ja sisämaan ruokakulttuuri poikkeaa täysin välimerellisestä hyvän ruoan käsitteestä. Täällä ei syödä paljoa kalaa. Alkuruokaerikoisuus tällä alueella on štrukli-nimiset nyytit, jotka tehdään vehnäjauhopohjaisesta taikinasta. Sisällä on tuorejuustotäyte. Štruklien kastikkeena on usein öljyssä ruskistetut korppujauhot. Tyypillinen Zagrebin seudun pääruoka on kalkkuna, ankka, hanhi, mutta porsaanlihakaan ei ole tuntematon. Niitä syödään usein kotitekoisen pastan kanssa.

Tämän seudun tyypillinen jälkiruoka on vaniljakiisselityyppiset kremšnitet. Välipalaksi Zagrebia kierrellessä voi maistua suolainen rinkeli: se maistuu hyvälle, nälkä pysyy loitolla ja maksaa korkeintaan euron. Sekä klassikko štruld.

Zagrebin alueen viinit ovat, toisin kuin Adrianmeren lajit, kuivahkoja ja happamia, eikä viiniä juodessa saa useinkaan mitään nautintoelämyksiä. Mutta täälläpäin on jo kauan sitten keksitty ratkaisu ongelmaan: viini (siis valkoviini) sekoitetaan mineraaliveteen ja sitten viinikin maistuu. Suhde on mielivaltainen: se voi olla puolet ja puolet, mutta autolla olevat pitävät suhteesta 1:7 veden hyväksi koska näin ei tarvitse pelätä nopeaa humaltumista. Tämän juoman nimi on gemišt ja se on sukua itävaltalaiselle Gespritzt- ja unkarilaiselle hoszulepes-  juomille.

Tuliaisia
Šestine-tyyppinen sateenvarjo, Penkala-mustetäytekynä (se on keksitty Zagrebissa), solmio, eli kravatti (sekin keksitty Kroatiassa), laventelia pusseissa tai öljymuodossa. Ne kaikki voi ostaa Jelačićin aukiolta tai läheiseltä Dolacin kauppatorilta.

Lisätietoja: zagreb-touristinfo.hr