Teksti: Marijan Bašić

Krapinan neandertalit ja illyrialaisliike

Krapinan kivikauden neandertalit

Krapinasta, Kroatian Zagorjen alueelta, on löytynyt nykyihmisen varhaisen esi-isän, kivikauden ajan Homo Sapiens neanderthalensin, asuinpaikka.Varhaiskivikauden ihmisen luita löydettiin jo 1800-luvun loppupuolella. Onnistunutta tieteellistä arviointia teki tuolloin professori Dragutin Gorjanovic-Kramberg.

Husnjacki brdo’lta (mäeltä) löytyi luurankoja, jotka kuuluivat pienelle tai keskikokoiselle luolaihmiselle. Matala otsa ja korostuneet kulmat sekä vahva eteenpäin työntynyt leuka ovat tunnusomaisia piirteitä paleoliittikauden Homo Sapiens neanderthalensisille.

Luolasta on lisäksi kerätty runsaasti erilaisten eläinten fossiilijäännöksiä, mm. lämpimän kauden sarvikuonon. Krapinan esi-ihminen kuului esihistorialliselle kaudelle ns. Premousterienille. Todisteena siitä on noin 1200 erilaista kivityökalua.

Luolan läheisyyteen on 1970-luvulla perustettu evoluution museo. Husnjackin brdo’lta on löydetty noin kymmenelle esi-ihmiselle kuuluneita jäännöksiä, yhteensä 876 kappaletta. Krapina on yksi Euroopan suurimmista löydöistä.

Itse kaupunki on nykyään upea vehreä oasi.

Krapinan neandertaali-ihmisesta on runsaasti tieteellista materiaalia, tässä muutamia web-sivuja, joista voi ihailla myös upean Zagorjen maaseutua:

Turisteille: 1, 2, 3

Krapinasta eloa myös ns. “Ilyyrilaisliikkeeseen”

Krapina on myös kuuluisan Ljudevit Gajin syntymäpaikka. Kroatian kielen ensimmäinen kielitieteilijä Lj G. syntyi 1809. Hän on Kroatian kansallisidentiteetin kannalta varsin merkittävä henkilö, joka asetti tavoitteeksi yhdistää kroaatteja kielellisesti. Hänen aikanaan valtaosa kroaateista käytti saksaa, unkaria ja osa italiaa.

Gaj julkaisi vuonna 1830 Budimissa (Budimpesta, Unkari) merkittävimmän teoksensa “Kroatialaisslaavilaisen kielen oikeinkirjoitus”. Kansallismielisten unkarilaisten painostuksen, ns. madjarismin vastauksena syntyivät myös lehdet “Novine horvatske” (Kroatialaiset uutiset) ja “Knjizevni prilog za Danicu Horvatsku” (Kroatialainen Danican kirjallisuuden liite).

Kroatian kieli tunnetaan myös kovista ja pehmeistä konsonanteista ja konsonanttipitoisuudesta yleensäkin, joiden kirjoittamiseksi hän lainasi muutamia kirjaimia tshekinkielestä. Näiden kirjainten yhteisnimi on gajica, hänen sukunimensä mukaan.

Vuonna 1840 kaikissa Kroatian kouluissa käytettiin Gaj’n oikeinkirjoitusopastaan (Pravopis) ja vuonna 1847 maassa perustettiin lukuisia kirjastoja vahvistamaan kroatialaisten kansallista identiteettiä. Gaj kuoli vuonna 1872. Tämän ansiokkaan kulttuurihenkilön viimeinen lepopaikka on Zagrebin Mirogojissa muiden ns. Ilyyrilaisliikkeen suursielujen kanssa.

Ilyyrilaisliike oli tunnusomaisesti rauhanomainen ja kulttuurinen herätysliike.