Teksti: Marijan Bašić

Kroatialainen keittiö on monipuolinen ja se vaihtelee aluettain. Sisämaassa Unkarin, Turkin ja Wienin vaikutukset ovat silmiinpistäviä. Rannikkoalueilla ruokakulttuuriin ovat vaikutuksensa tuoneet muinaiset kreikkalaiset, roomalaiset ja ilyyrit sekä myöhemmin myös italialaiset ja ranskalaiset.

Keittokirjojen suuri määrä kertoo varsin kehittyneestä gastronomiasta, kuten kroatit kutsuvat keittotaitoaan. Ensimmäinen kokki- tai keittokirja ilmestyi jo vuonna 1813. Siihen oli koottu jopa 554 ruoanvalmistusohjetta. Kirja oli käännetty saksan kielisestä alkuteoksesta.

Herkuttelu Kroatiassa liittyy yhä näinä päivinäkin vahvasti erilaisiin juhliin ja perhetapahtumiin. Juhlimisen syyksi kelpaa käytännössä mikä vain; hyvä sadonkorjuu, kirkolliset pyhät (joulu, pääsiäinen, uusi vuosi, helluntai jne.) tai tärkeä perhetapahtuma (kastejuhla tai häät).

Jokaisen juhlapäivään kuuluu omat perinneruokansa. Maatalousnäyttelyissä (sajam) ja pyhiinvaelluksilla syödään sianlihaa perunan kanssa. Jouluaattona maistuu herkullinen lipeäkala (bakalar) eli kuivatusta turskasta valmistettu maukas kalamuusi.

Uudenvuoden päivänä kroatit syövät paistettua sianlihaa. Kinkku ja keitetyt munat vihannesten kera ovat pääsiäispäivän perinneruokaa.. Slavonialaiset syövät kulenia sadonkorjuun aikana, Pyhän Martinin päivänä ankkaa ja kalkkunaa sekä sarmit’ia joulupäivänä.

Hyvin suosittuja liharuokia ovat hiilloksella paistettu lammas ja karitsa, sisäfileet, grillattu kala, sekoitettu liha paistettuna, lihapullat (čevapćići), savukinkku, lampaan- ja vuohenjuusto.

Pienissä kylissä maittavia herkkuja

Istrian niemimaalla, varsinkin sen sisäosissa ja pienillä paikkakunnilla, keittotaito on jalostunut lähes taiteeksi. Lupoglav’in kylän ravintola ‘Leader’, tarjoaa alueen herkkuja kuten paistettuja munuaisia, mahalaukkua (tripe, tripice) ja erilaisia taikinaruokia (fuzhi, njoki, lasanje, pasutice).

Nämä maistuvaiset ovat monin paikoin muualla jo lähes painuneet unohduksiin. Ruokien nimet viittaavat Italiaan, joka hallitsi aluetta kahden suursodan välisen ajan.

Kroatialaisruoat ovat tunnetusti terveellisiä. Liha ja kala valmistetaan tuoreina, mausteet ovat luonnollisia ja sopusuhtaisia. Kesäisin kroatialaiset nauttivat yleensä kevyitä ruokia. Siinä on oma viisautensa. Paahtavassa auringossa ei ole terveellistä ylensyödä eikä juuri ylenjuodakaan.

Kroatiassa on runsaasti erinomaisia ravintoloita. Perinteisesti valmistettuja ruokia kannattaa kuitenkin hakea maaseudulta tai saarilta, joiden pienissä kylissä keittotaito ja perinteet elävät yhä vahvoina.

Kroatiassa on internet-sivusto, johon on koottu luetteloita ravintoloista alueittain ja jopa paikkakunnittain. Toistaiseksi sivut ovat vain kroatiaksi, mutta yksittäisille ravintolat ovat julkaisseet perusyhteystietojen lisäksi myös kotisivut usealla eri kielellä.