Teksti: Marijan Bašić

Maantieteellisen sijaintinsa vuoksi Kroatiasta on vuosisatojen varrella tullut usean kulttuurin sulatusuuni. Maassa elää 4,4 miljoonaa asukasta, joista 88% on katolisia, 4,4 % ortodokseja, muslimeja 1,3%, ja muiden uskontokuntien edustajia on alle 1%. Väestöstä runsaat viisi prosenttia ei kuulu mihinkään uskontoryhmään tai kirkkoon.

Kroatialaiset omaksuivat kristinuskon jo 600-luvulla. Ensimmäiset yhteydenotot Pyhän istuimen kanssa tapahtuivat vuonna 641. Tuolloin kroaatit ottivat vastaan paavin edustajan opaati Martinin, joka tuli hakemaan heiltä marttyyrien jäännöksiä.

Kroatialaiset kastettiin katolisiksi 600- ja 800-luvun välillä. Historialliset lähteet mainitsevat kansan “knezien” Porgan, Porin, Vojnomirin, Viseslavin, Bornin, Ljudevit Posavskin ja muitakin nimiä.

800-luvulla hallitsijat Mislav (n. 839), Trpimir (n. 852) ja muut rakensivat kirkkoja ja luostareita, mikä on merkki siitä, että kristinuskolla on jo syvät juuret kansan keskuudessa.

Jo vuonna 879 kroaattien hallitsija Branimir kirjoitti Paavi Ivan VIII:lle ja lupasi uskollisuutta ja kuuliaisuutta. Paavi vastasi kirjeellä, jossa hän mainitsi mm., että “on pitänyt pyhän messun Pyhän Pietarin haudalla ja sen yhteydessä rukoillut Jumalan siunausta Branimirin maalle ja kansalle”.

Kirjeenvaihtoa Pyhän istuimen kanssa jatkoi myös kroatialaishallitsija Tomisav, jonka asema kuninkaana mainitaan vuonna 925.

Kroaattien erityisasema näkyy myös siinä että Pyhä istuin antoi poikkeuksellisen luvan käyttää omaa kieltä jumalanpalveluksessa ja muissa kirkollisissa toimituksissa. Näin kehittyi kuuluisa glagoljica, kroaattien omat kirjaimet. Kroaatit olivat siis toisen Vatikaanin consilumiin asti ainoa kansa katolisessa kirkossa, jonka ei ole tarvinnut käyttää latinaa.

Katolisuus vahvana vaikuttajana

Mikään ei siis ole vaikuttanut kroatialaisiin niin voimakkaasti kuin katolinen kirkko, jonka kanssa kehittyi tiivis ja erityinen suhde.

Ei ole siis sattumaa, että edesmennyt paavi Paavali-Johannes II pidi Kroatiaa lempilapsenaan. Vatikaani oli ensimmäinen Kroatian tunnustamisessa – ja on vahvasti tukemassa Kroatian EU-jäsenyyttä.

Kroatian katolisen kirkon piispat ja papisto ovat yleensä valtaosin köyhälistön jälkeläisiä. Näin on aina ollut ja on edelleen. Juuri siksi heillä oli erinomainen kyky tunnistaa kansan syke ja voittaa tavallisen ihmisen luottamus. Mutta papit olivat muinoin myös ainoat oppineet.

Kommunistipuolueen hallintokauden aikana, uskontoa pyrittiin rajoittamaan voimakkain keinoin. Kansan keskuuteen levitettiin etenkin katolisen kirkon vastaista propagandaa. Vuosina 1945-1947 papiston jäseniä surmattiin raa’asti (n. 500 henkeä), ja heille langetettiin ankaria vankeustuomioita tekaistuin perustein.

Retorisissa syytelmissä katolista kirkkoa mustamaalattiin “klerofasistiksi” ja “kansallismieliseksi natsien avustajaksi”. Totuus oli tietysti toinen.

Kirkko ei, sen kummemmin virallisesti kuin epävirallisestikaan, koskaan tukenut kansallismielistä Ustasha-liikettä ja vielä vähemmän saksalaisia natseja.

Sosialistisen Jugoslavian luhistuessa katolinen kirkko sopeutti itsensä moniarvoiseen  yhteiskuntaan. Sille palautettiin oikeudet opettaa uskontoa kouluissa. Se sai myös luvan avata lastentarhoja ja kouluja. Katolisesta kirkosta ja muistakin uskonnollisista yhteisöistä muovautui vähitellen yhteiskunnan palvelijoita.

Linkkejä
Paavin historialliset vierailut Kroatiassa (engl.)
(Serbian Ortodoksikirkolla on Kroatiassa useita hiippakuntia ks. Gallerioita, pääpaikka on Belgradissa. Kroatian Ortodoksikirkkoa ei ole, vaan se toimii, kuten Suomessakin kreikkalaiskatolisena kirkkona Konstantinopolin alaisuudessa.)
Islamin yhteisö, Zagreb (kroat.)

Kroatian kauneimmat kirkot (ks. Galleriat)
Eufrasin kirkko, Porec, Istria (360 ast. virtuaalipanorama)
Eufrasin kirkko, Porec, Istria
Eufemian kirkko, Rovinj, Istria
Pulan katedraali, Pula, Istria
Maria Formosan kappeli
Nikolan [ortodoksi]kirkko, Pula, Istria
Merikirkko, Pula, Istria
Istrian maaseudun kirkot
Trsatin kirkko, Rijeka
Zadarin katedraali, Zadar, Dalmatia
Donatin kirkko, Zadar, Dalmatia
Sibenikin katedraali, Sibenik, Dalmatia
Splitin katedraali, Split, Dalmatia
Dubrovnikin katedraali, Dubrovnik, Dalmatia
Dalmatian maaseudun kirkot
Zagrebin katedraali, Zagreb, pääkaupunki
Osijekin katedraali, Osijek, Itä-Kroatia (Slavonia)
Dzakovacin katedraali, Dzakovac, Slavonia
Savonian maaseudun kirkot
Zagorjen ja Medjimurjen maaseudun kirkot

Kroatian pyhiinvaelluspaikat
Marijan kirkko, Medjugorje, [Bosnia ja] Hertsegovina
Marijan kirkko, Trsat, Rijeka
Marijan kirkko, Marija-Bistrica

Gallerioita (web)
Ortodoksikirkon galleria, (klikkaa “Riznica”) Ylä-Karlovacin hiippakunta
Ikonigalleria, (klikkaa “Riznica”) Dalmatian ortodoksihiippakunta